Kysymyksiä ja vastauksia meditaatiosta

Millaista ennakkotietoa tai -taitoa tarvitsee, jotta voi aloittaa meditoinnin?

Meditaation aloittamiseen ei tarvitse ennakkotietoa eikä -taitoa. Sinun ei tarvitse siis tietää mitään ennen kuin aloitat meditoinnin tässä palvelussa. Kaikki olennainen tieto ja ohjeet tulevat jokaisen harjoituksen yhteydessä. Kannattaa siis aloittaa kokeilemalla. Ensin voi aloittaa lyhyemmästä ja kokeilla, miltä se tuntuu. Sitten voi testata pidempiä. Voit myös hyvin valita aluksi sellaisen harjoituksen, joka palvelee eniten tarvettasi, vaikka se olisikin hieman pidempi. Kun ensin tekee ohjattuja harjoituksia, myöhemmin voi myös kokeilla taustaäänien kanssa omaa harjoitusta.

Kannattaa muistaa, että harjoituksen aloittaminen on aina tärkeämpää kuin harjoituksen pituus. Voit koska tahansa jättää harjoituksen kesken tai nukahtaa harjoituksen aikana. Meditaatio ei ole suoritus vaan elämys, joka kestää eri päivinä eri mittaisen ajan.

Kenelle meditaatio sopii?

Meditaatio sopii ihmiselle, jolla ei ole turvaton olo hiljentyä ja tutkia yksin ja itsenäisesti omia sisäisiä kokemuksiaan. Meditaatio on hiljentymistä oman sisäisen kokemuksen – kuten tunnekokemuksen – äärelle. Jos on sellainen olo, että omat kokemukset ovat liian pelottavia tai ei tunnu turvalliselta tutkia niitä yksin, on hyvä keskustella suurimmista kipukysymyksistä terapeutin tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Vaikka meditaatio sopii hyvin esimerkiksi ylivirittyneen olotilan – kuten stressin tai ahdistuksen – rauhoittamiseen, meditoimalla ei pidä ohittaa fyysisiä oireita, sillä ne voivat johtua stressistä mutta myös sellaisista asioista, joita pitää tutkia ja hoitaa lääkärissä.

On siis hyvä tutkailla, onko kyse henkisestä paineesta johtuvasta kivusta vai voisiko olla kyse fyysisestä oireilusta, joka on hyvä tutkituttaa. Yksinkertaisimmillaan meditaatio on kuitenkin vain oman hengityksen ja kehotuntemusten tarkkailua, ja se itsessään sopii moneen tilanteeseen ja monelle ihmiselle rauhoittamaan omaa oloa ja parantamaan henkistä hyvinvointia.

Mitä hyötyä meditoinnista on ja kuinka nopeasti tuloksia voi odottaa? Mistä tietää, onko onnistunut harjoituksessa?

Monesti meditoinnista voi seurata mielen ja kehon rauhoittumista: ajatukset eivät ole enää niin vilkkaita ja kehon ylivirittyneisyys vähenee. Ylivirittyneisyys voi olla esimerkiksi kohonnutta sykettä ja verenpainetta, paineentunnetta lihaksissa ja päässä.

Kun ylivirittyneisyys laantuu, olo on myös rennompi. Mutta meditaatiossa ei ole varsinaista olotilatavoitetta, vaan tärkeämpää on oppia havainnoimaan ja ymmärtämään kaikkea sitä, mitä omassa mielessä ja kehotuntemuksessa tapahtuu.

Eri elämänvaiheissa ja eri päivinä meditaatio voi tuntua hyvinkin erilaiselta. Se, että jonain päivänä meditaatio ei rauhoita tai rentouta, ei tarkoita sitä, että harjoitus on epäonnistunut. Ainoa epäonnistunut harjoitus on sellainen harjoitus, jota ei koskaan aloiteta.

Meditaatio on kuin elämä: harjoitus tuntuu erilaiselta eri päivinä, tunnekokemus on erilainen, keskittyminen vaihtelee, kehotuntemus on erilainen. Eli se, tuntuuko harjoitus mukavalta tai ei, ei kerro siitä, onko harjoitus onnistunut. Jokainen harjoitus, joka aloitetaan, on juuri oikeanlainen ja hyvä harjoitus.

Miten usein kannattaa meditoida? Mikä on sopiva hetki meditoida?

Ei ole oikeaa määrää meditoinnille. Aivan aluksi kannattaa huomata, että meditaatio ei vaadi aina täydellistä hiljaisuutta tai täydellistä tilaa. Joskus harjoituksen voi tehdä bussissa, vessassa tai junaa odotellessa. Olennaisempaa kuin tavoitemäärän miettiminen, on madaltaa harjoituksen aloittamisen kynnystä.

Aluksi voi pyrkiä esimerkiksi aloittamaan harjoituksen kerran päivässä. Joku haluaa aloittaa päivänsä lyhyellä harjoituksella, toinen saattaa pitää uneen johdattavista meditaatioista. Kannattaa siis pohtia, mikä voisi olla omaan elämänrytmiin sopivin ajankohta.

Ajankohtia pohtiessa voi löytyä myös useampi harjoitusaika. Jos tuntuu, että sopivaa aikaa ei meinaa löytyä, voi kokeilla ”vaihtokauppaa”, eli vaihtaa esim. puhelin- tai telkkariajan harjoituksen tekemiseen.

Entä jos on tosi vaikeaa keskittyä?

On epämukavaa, kun keskittyminen on hankalaa. Meditaation harjoittaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se on aina mukavaa ja ihanaa, vaan pysähtymisen, hiljentymisen ja oman sisäisen maailman huomioiminen voi saada aikaan hyvinkin epämiellyttäviä kokemuksia ja yksi niistä on levottomuus ja keskittymisen vaikeus. Ja se on normaalia niillekin, joilla on pitkä kokemus meditoinnista.

Keskittymisen vaikeus on sitä, että ajatuksia tulee paljon ja huomio lähtee ajatusimpulssien mukana. Mutta ihmisen mieli on sellainen, että se ajattelee. Ja ajatuksia tulee jatkuvalla syötöllä kaikille ihmisille – niitä ei voi estää. On hyvä huomioida, että meditaatio ei ole yhtä kuin ajatukseton tila vaan se on harjoitus, joka auttaa huomaamaan mm. ajatukset.

Sillä hetkellä kun huomaa, että ajattelee ja ajatuksia putkahtaa mieleen, on jo läsnä. Huomaaminen on siis taikahetki – ei se, ettei olisi ja tulisi ajatuksia. Sillä hetkellä kun ajatuksen liikkeet huomaa, voi tehdä valinnan: tartunko ajatukseen vai annanko sen mennä? Tällainen valinnan kokemus auttaa huomaamaan, ettei ole ajatusten vietävissä vaan voi itse vaikuttaa tilanteen kulkuun. Silloin myös kokemus keskittymisestä paranee.

Jos paikallaan oleminen vaikeuttaa keskittymistä, voi palvelusta valita sellaisia harjoituksia, joita tehdään liikkeessä. Liike auttaa joskus keskittymään paremmin. Tällaisia harjoituksia ovat esimerkiksi “Huomion keskittäminen: liikeharjoitus” ja “Kävelymeditaatio.”

Missä asennossa kannattaa meditoida?

Usein näemme kuvia lootusasennossa meditoivista ihmisistä, mutta tässä palvelussa ei yhdessäkään harjoituksessa ohjata istumaan lootusasennossa. Lootusasennon voi toki valita, jos on havainnut sen itselle parhaaksi asennoksi.

Jokaisen harjoituksen kohdalla ohjataan sopiva harjoitusasento. Useimmiten harjoitus ohjataan tekemään istuen tai maaten.

Istuma-asento on hyvä olla ryhdikäs mutta rento: Ryhdikäs siitä syystä, että on helppo pysyä valppaana ja uteliaana koko harjoituksen ajan. Rento siitä syystä, että ei synny turhia lihasjännityksiä harjoituksen aikana. Hyvä istuma-asento on esimerkiksi sellainen, jossa jalkapohjat ovat tukevasti lattiaa vasten, istuinluut tuntuvat alustaa vasten, selkä on ryhdikäs, jotta happi pääsee kulkemaan vaivattomasti ja kädet lepäävät sylissä. Mutta mikä tahansa muukin istuma-asento, jossa asento pysyy ryhdikkäänä ja rentona on oikein hyvä, esimerkiksi risti-istunta. Voit esimerkiksi käyttää hyvin meditaatiotyynyä, jos olet tottunut sellaiseen.

Jos teet harjoituksen makuuasennossa, harjoitus tehdään selinmakuulla. Varmista, että makuuasento on mukava ja rento. Kädet voit pitää lantion tai alavatsan päällä lepäämässä.

Palvelussa on paljon unimeditaatioita, joiden kohdalla saatat huomata, että kun uni alkaa tulla, asento muuttuu. Ja se on ok! Mikä ikinä harjoitusasentosi onkaan, kuuntele aina kehoasi – sekä asennon valinnassa (joskus voit tehdä saman harjoituksen istuen, toisinaan maaten) että asennon vaihtamisessa harjoituksen aikana.

Entä jos meditaatio ei auta?

Jos sinulle tulee olo, että meditaatio ei auta, on hyvä miettiä, että mihin se ei auta. Usein meillä on valtavasti odotuksia, ja jos odotuksemme eivät täyty tai näytä täyttyvän, koemme, ettei ole hyötyä jatkaa.

Olemme vaikka lukeneet listan meditaation hyödyistä, ja vertaamme omaa kokemustamme noihin listoihin. Meditaation haasteena suhteessa vaikka salitreeniin on, että vaikutukset eivät ole yhtä näkyviä ja nopeita.

Joskus saattaa mennä pitkäänkin, että havahtuu vaikka sellaiseen, että bussista myöhästyminen ei enää saa aikaan niin voimakasta reaktiota tai jos vaikka kiukku nousee, huomaa tunteen ennen kuin muuttaa tunteen toiminnaksi – jolloin on mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintaan.

Vaikutukset tulevat vähitellen eikä niitä välttämättä huomaa helposti. Ja sisäisille kokemuksille ei myöskään ole yhtä selkeitä mittareita kuin salilla. Meditaatiolla ei varsinaisesti ole päämäärää. Itse harjoitushetki on päämäärä. Hetki huomata.

Mihin tämän palvelun meditaatiot perustuvat?

Hiljentymisen perinne tunnetaan eri muodoissaan eri uskonnoista ja eri kulttuureista hyvin pitkältä ajalta. Tässä palvelussa meditaatioiden lähtökohta on kuitenkin hyvin maanläheinen ja ihmislähtöinen: Kyky rauhoittua, pysähtyä, kuunnella itseään ja omia tarpeitaan sekä lepuuttaa hetki mieltä, kehoa ja myös aisteja. Nopeutuneen maailman sykkeen keskellä eläminen kuormittaa aistejamme, triggeröi kipupisteitämme ja tunteitamme. On siis hyvä ottaa välillä hetki itselle.

Joskus saattaa kokea, että aistien, tunteiden, mielen ja kehollisten tuntemusten kuormaa on niin paljon, että on vaikea olla. Tuntuu, ettei ole aikaa tai tilaa olla ihminen. Olemme haluneet kerätä tähän palveluun sellaisia rauhoittavia harjoituksia, jotka auttavat lisäämään voimavaroja, itsetuntemusta ja myös kykyä rauhoittua silloin, kun itse haluaa.

Mitä eroa on mindfulnessilla ja meditoinnilla?

Mindfulness on tarkkaavaisuuden tila, jossa havainnoidaan avoimella ja uteliaalla mielellä sitä, mitä tapahtuu. Tapahtuma voi olla oman kehon liikettä – kuten hengitystä – tai vaikka maiseman katsomista. Silloin kun mindfulness-harjoitusta tehdään esimerkiksi kävellessä tai maisemaa katsoessa, kyse on epämuodollisesta harjoituksesta.

Mindfulness-tilaa voidaan kuitenkin harjoittaa myös meditoimalla ei muodollisessa harjoituksessa. Meditaatio on sitä, että otetaan rauhallinen hetki itselle ja tehdään harjoitus hiljentymällä.

Kannattaako lasten meditoida?

Mitä aikaisemmin tietoisuus- ja tunnetaitojen harjoittamisen aloittaa, sitä helpompi taitoja on käyttää jokapäiväisessä elämässä. Lasten aivot kehittyvät pitkälle parikymppiseksi asti, joten taitojen kartuttamisessa on kyse myös aivojen kehityksestä. Tietoisuus- ja tunnetaitojen harjoittelemista voi verrata pyörällä ajamiseen: Pyöräillessä havainnointi ja motoriikka kehittyvät iän myötä, mutta silti pyörällä ajoa voi opetella jo hyvinkin nuorella iällä. Ja kun sen kerran oppii, valmius säilyy.

Tässä palvelussa lasten meditaatiot on enemmän tai vähemmän tarinallisia – tai ainakin lasten maailmaan sidottuja. Lasten meditaatiot sopivat noin 12 vuoteen saakka, jonka jälkeen voi siirtyä niihin aikuisten harjoituksiin, jotka tuntevat omaan tarpeeseen sopivilta.

Kiteytettynä voisi sanoa, että sen minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Mikä onkaan ihanampaa kuin löytää turva itsestään erilaisissa tilanteissa jo lapsena.

Jos et löytänyt vastausta kysymykseesi, voit ottaa yhteyttä asiakaspalvelu@hidastaelamaa.fi